MUSIIKKI
Lauri Vanhala, Tekniikka&Talous, 9.10.2009, 11:32"Spotify voi olla kuollut vuoden kuluttua"
Ilmainen musiikkipalvelu Spotify voi kompastua omaan toimintamalliinsa, kertoo Times Online. ”Spotify tulee kuolemaan vuoden sisällä, jos se jatkaa samaan malliin”, arvioi nimettömänä pysyttelevä levy-yhtiön johtaja.
Spotify on musiikkipalvelu, jonka kautta voi kuunnella melkein mitä tahansa musiikkia ilmaiseksi. Se saa tuottonsa pääasiassa mainostajilta sekä käyttömaksuista. Maksamalla 10 euron kuukausittaisen maksun pääsee eroon mainoksista.
Palvelun tuottavuus on ollut monille pettymys.
Mainosmyynti ei ainakaan toistaiseksi riitä palvelun pyörittämiseen, eikä tilausmaksuja maksa kuin murto-osa käyttäjistä. Times Onlinen mukaan esimerkiksi Britanniassa alle 10 prosenttia kahdesta miljoonasta kuuntelijasta on maksanut palvelun käytöstä.
Ilmaista musiikkia kuuntelevien käyttäjien suuri osuus on saanut levy-yhtiöt huolestumaan palvelun elinvoimaisuudesta.
Musiikkiteollisuus pitää kiinni kappalekohtaisista maksuista. Spotifyn saamat mainostulot ja tilausmaksut tilitetään levy-yhtiöille kappaleiden soittokertojen perusteella.
Lue Tekniikka&Taloudesta, mitä Spotifyn perustaja Daniel Ek vastaa.
Umpi-itsekäs ilmaiseksi kuluttaminen on levinnyt oikein musiikka ja elokuvia tarjolle tuovien yhtiöiden syyttelyksi joksikin mafioiksi, vaikka samalla kulutetaan ja nautitaan törkeästi ilmaiseksi nettilatailujen täydeltä.
Tuolla äärimmäisyyksiin menneellä kaksinaismoralistisella itsekkyydellä on hirveät seuraukset - mistään ei haluttaisi enää maksaa mitään ja antaa ansaittua korvausta tekijöille, kunhan vain kulutetaan ja nautitaan ilmaiseksi ja säästetään omat rahat muuhun. Musiikin ja elokuvien tekijöiden pitäisi elää pyhällä hengellä ja tuoda viihdettä ilmaiskulutettavaksi. Sama kaksinaismoraalittomuus on levinnyt uhkaavasti muuhunkin.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.
Tähän kommenttiin 1 vastausta
Omasta mielestäni kulttuurin tuotosten määrittäminen omaisuuden muodoksi, so. teokseksi, ei kulttuurin kehittymisen (luovuuden muotojen, kuluttamisen, kulttuuriin osallistumisen) kannalta ole välttämättä suotavin kehityskulku. Mikäli kulttuurin tuotokset nähdään osana ansaintaa, teollisuutta, kannattaisi siirtyä sellaisten liiketoiminnan aluelle, jossa liiketoiminta on kannattavaa tai luoda uusia liiketoiminnan malleja. Spotify on tästä yksi esimerkki ja Spotifyn tapauksessa on mainittava, että musiikin kuluttaminen ei ole vieläkään ilmaista. Tällä hetkellä Spotify maksaa viulut.
Viihdeteollisuuden tuottamista kulttuurin tuotoksista valtaosa syntyy liukuhihnalta. Siinä mielessä voidaan puhua tuotannon ja liiketoiminnan luovuudesta ja unohtaa taiteellinen luovuus. Moniko erottaa toisistaan amerikkalaisia soul ja hiphop artisteja tai nu-metal bändejä? Kovin samanlaisilta formaatteihin pakotetuilta kuulostavat harjaantumattomaan korvaan.
Mielestäni korostetaan aivan liikaa tekijänoikeuden taloudellista näkökulmaa. Olen sitä mieltä, että tekijänoikeus on ensisijaisesti tekijän moraalinen oikeus tuotokseensa, joka tarkoittaa tekijän määräämisoikeutta teoksen käyttöön. Tällä hetkellä tekijää, tekijän oikeutta teoksen käyttöön, riistävät yhtäältä viihdeteollisuuden toimijat, mutta myös piraatit.
Piratismi ei ole lopettanut esiintymisiä ja esityksiä. Elokuvateollisuuden etujärjestön (MPAA) tutkimuksista voidaan lukea, että elokuvateatterit tuottavat enemmän tuloja kuin aiemmin. Tämä selittyy ensisijaisesti elokuvalippujen hintojen korotuksesta. Myös valtaosa bändeistä saa tulonsa keikoista aivan samalla tavalla kuin kirjailijat ja tutkijat seminaareista ja muista esityksistä.
Mikäli pohditaan vielä tekijänoikeuden talouspainotteisuutta niin voidaan sanoa, että tekijänoikeuden avulla pyritään lähinnä suojaamaan viihdeteollisuuden liiketoimintamalleja. Samalla kuitenkin luodaan esteitä teknologian mahdollistaman informaation jakamisen ja uusien luovuuden muotojen syntymiselle. Ainakin itselleni tulee mieleen, tulisiko viihdeteollisuuden toimijoiden kohdistaa katseensa kulttuurin käytäntöjen kriminalisoinnin sijaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, kuten Spotify pyrkii tekemään.
Mikäli painopiste on teollisessa tuotannossa (ei siis taiteessa), kannattaa liiketoimintamallit soveltaa olemassa olevaan teknologiseen ja sosiaaliseen viitekehykseen.