Suomalaisbloggaajia lakitupaan? Näin vastaa Nova Trottersin toimitusjohtaja

Lähes kahtakymmentä suomalaista blogikirjoittajaa on uhkailtu oikeudellisilla toimilla, mikäli he eivät poista Suomen Parhaat Verkkosivut -kilpailua kritisoivia kirjoituksia sivuiltaan.

'Kilpailussahan' kyse on siitä, että 'kilpailun' lukuisat osallistujat maksavat rahaa osallistumisesta ja nimetön raati valitsee heidän joukostaan voittajat, jotka saavat palkinnoksi tuote/palvelupalkintoja joiden arvo on toki ihan kohtuullinen yksittäiselle yritykselle, mutta joiden osuus osallistujamäärän mukaan päätellystä osallistumismaksusta on varsin pieni. Kyseessä on varsin hyvä bisnes sen järjestäjälle – etenkin kun kilpailukutsuja tosiaan on spämmätty varsin surutta sinne sun tänne ja kyllähän joku prosentti spämmin saajista aina siihen erehtyy", Jussi Paju kirjoittaa s1t-blogissaan. Kilpailun järjestäjä on eri mieltä ja vaatii kilpailua kritisoivia kirjoituksia poistettavaksi.

Jo vuosia sitten julkaistuissa kirjoituksissa on esimerkiksi ihmetelty verkkosivukilpailun maksullisuutta – osallistumismaksu on ollut jopa satoja euroja – ja pidetty maksullista kilpailua jopa rahastuksena tai huijauksena, sekä epäilty kilpailun taustalla olevien Nova Trotters Oy:n ja Websiterace Oy:n harrastaneen luvatonta roskapostitusta eli spämmäystä.

Myös netissä leviävä kuvankaappaus kilpailusivustosta on saanut lukuisat blogikirjoittajat epäilemään yrityksen tarkoitusperiä. Kuvankaappauksen mukaan sivustolla luki aiemmin "tähän tarttis tekstiä, ihan puhtaasti luottamusta herättämään -- antaa varmasti paremman kuvan kilpailusta jos sen takana on firma".

Kritiikkiä jo aiemmin

Sivustokilpailua on kritisoitu verkossa jo vuosien ajan, mutta aiemmin taustayhtiöiden edustajat eivät ole tehneet rikosilmoituksia, vaikka ovatkin yrittäneet poistaa yrityksen toimintaa kritisoivia kirjoituksia netistä jo vuonna 2009. Nyt rikosilmoitus on tehty 18 henkilöstä Pasilan polisiilaitokselle. NovaTrottersin toimitusjohtajan Soile Haanpään mukaan rikosilmoitusten taustalla on "liiketoiminnan haittaaminen".

Haanpää kertoi puhuneensa lakiasiaintoimiston edustajan kanssa, joka neuvoi tekemään rikosilmoituksen ja jos kirjoitukset eivät poistu verkosta, niin harkitsemaan kärjäoikeuteen menoa.

Nova Trottersin toimitusjohtaja vastaa

”Ei me tehdä mitään pahaa, ei olla huijareita eikä tämä ole rahastusta vaan ihan normaali yritys”, sanoo Haanpää.

”[Kilpailuun] Osallistujat ovat tyytyväisiä, esimerkiksi Saarioinen, Finnavia ja Itella ovat osallistuneet monta vuotta. He saavat meiltä kävijöitä, sen takia he osallistuvat uudestaan ja uudestaan. Siksi on kurjaa, kun netissä on herjaavia kirjoituksia.”

Yrityksen toimintaa kohtaan saa esittää kritiikkiä, eikä esimerkiksi yrityksen kunniaa voi loukata.

”Suomessa lainsäädäntö on yksiselitteinen. Kunnianloukkaus koskee vain luonnollisia henkilöitä”, sanoo kansalaisjärjestö Effin hallituksen jäsen, lakimies Ville Oksanen. Korvausten saaminen edellyttäisi rikosta ja samalla olisi oltava näyttöä tapahtuneesta vahingosta.

Haanpää kiistää myös väitteen, että yritys olisi lähettänyt spämmiä eli roskapostia.

”Olen tosi tarkkaan selvittänyt mikä on spämmiä, ja ollaan yritetty toimia hyvin ja oikein. Jos ilmoittaa ettei halua meiltä enää postia, niin laitetaan kieltolistalle”, Haanpää sanoo.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 26 § mukaan kuluttajaan sähköpostitse kohdistuvaan suoramarkkinointiin pitää saada vastaanottajan suostumus. Jos yksityishenkilöitä lähestytään sähköpostilla ilman heidän etukäteen antamaansa suostumusta, kyseessä on lainvastainen suoramarkkinointi, jonka useat käyttäjät kokevat roskapostiksi. Suostumus on voitu saada esimerkiksi aiemman asiakassuhteen, rekisteröitymisen, kilpailun tai muun vastaavan yhteydessä.

Yrityksille ja yhteisölle markkinointiviestejä voi lähettää sähköpostitse myös ilman etukäteissuostumusta.

Taustaa: lakiasiaintoimiston edustaja on yhtiön hallituksen jäsen

Lakiasiaintoimiston yllättävät yhteydenotot saivat aikaan vilkasta keskustelua mikroblogipalvelu Twitterissä ja MuroBBS-keskustelupalstalla sekä aiheuttivat lukuisia ihmetteleviä ja epäileviä blogikirjoituksia.

Poistopyynnön saaneet ihmettelivät etenkin sitä, että kirjeen allekirjoittanut lakiasiantoimiston edustaja on samalla myös Nova Trotters Oy:n että Websiterace Oy:n hallituksen jäsen.

Lisähämmennystä on aiheuttanut se, että kirjoittajia on vaadittu poistamaan myös sellaiset kirjoitukset, jotka koskevat nyttemmin jo konkurssiin haetun Coperdia Oy:n järjestämää verkkosivukilpailua.

Tilanne muistuttaa monilta osin "tapaus Lehtovaaraa", jossa ravintola vaati kymmenien tuhansien eurojen korvausta netissä julkaistusta ravintolakritiikistä. Ravintolan lakimiehen lähettämän kirjeen (pdf) mukaan kyseessä oli ”-- herjauskirjoitus -- joka antaa ravintolaliikkeen keittiöstä ja palvelusta ala-arvoisen kuvan, vähentää ja vaarantaa ravintolaliikkeen liiketoimintaa sekä herjaa ravintolaliikkeen keittiömestarin ja pääkokin ammatillista taitoa ja kykyä”. Ravintola uhkasi tekevänsä kirjoituksesta rikosilmoituksen.

Lehtovaaran tapauksessa kirjoituksen poistoa vaatinut lakimies oli ravintolan omistaja. Tilanne on samankaltainen myös Nova Trottersin tapauksessa, sillä nettikirjoitusten poistoa vaativat viestit allekirjoittanut lakiasiantoimiston edustaja Marko Virta on myös sekä Websiteracen että Nova Trottersin hallituksen jäsen.

Tosin tällä kertaa poistopyyntöä ei lähetetty asianajotoimistosta vaan lakiasiantoimistosta. Ero on siinä, että "asianajaja" on suojattu ammattinimike, kun taas lakiasiaintoimiston voi perustaa kuka tahansa.

Miljoonauhkauksilla saa vain pr-painajaisen

Kuten kerroimme tammikuun lehdessä julkaistussa Internet ei unohda -artikkelissa, monesti yksittäinen yritystä tai sen palvelua kritisoiva blogikirjoitus ei yllä yleiseen tietouteen – mutta jos negatiiviseen kritiikkiin vastataan lakimiehillä uhkailemalla, tapauksen saama julkisuus saattaa räjähtää käsiin ja nostaa sen suuren yleisön tietouteen. Yhden henkilön ikävältä tuntuvasta mielipiteestä tulee pr-painajainen.

Sen sijaan, että "tapaus Lehtovaarassa" negatiivinen arvostelu olisi poistettu netistä yrityksen ”mainetta pilaamasta”, tapauksesta kertovat sivustot nousevat esimerkiksi Googlen hakutuloksissa kärkisijoille. Tästä on yritykselle varmasti enemmän konkreettista haittaa ja negatiivista pr-arvoa kuin alkuperäisestä blogikirjoituksesta.

Kyseessä on niin sanottu Streisand-ilmiö. Ilmiö on saanut nimensä vuonna 2003 yhdysvaltalaisen näyttelijättären Barbra Streisandin mukaan, kun Streisand haastoi oikeuteen valokuvaajan, joka oli julkaissut kuvan näyttelijättären asunnosta.

50 miljoonan dollarin korvausvaatimuksen tarkoituksena oli kuvien poistaminen internetistä – mutta uhkailun ja haasteen tuoman julkisuuden myötä kuvaa käytiin seuraavan kuukauden aikana katsomassa yli 420 000 kertaa. Ja kuva on yhä netissä.

Kuten tänään esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisoima "Facebook-oikeudenkäynti" osoitti, Suomessa voimassa olevien vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausta voi saada vain todellisesta vahingosta, jonka voi osoittaa toteen. Mielipahaa tai harmia ei korvata.

Päivitetty 18:48: lisätty linkki kuvankaappaukseen + kappale tekstiä aiheesta; 19:38 täsmennetty tapaus Lehtovaara -kappaletta ja lisätty lähdeviite; 20:20 lisätty jutun alkuun siteeraus Jussi Pajun blogista, jossa summataan asiat, joista järjestäjä on eri mieltä; 21:06 päivitetty lakiteknisiä termejä ja faktoja. Päivitetty sitaatti suorasta lainauksesta epäsuoraksi 23.2. klo 7:10.