Media-alaa seuraava Vierityspalkki-blogi suomii verkossa ilmestyvien sanomalehtien kyvyttömyyttä linkittää uutislähteisiin.
Esimerkkinä blogi käyttää uutisointia Facebook-ahtaajista. Vain harva verkkomedia linkitti kyseiseen Facebook-ryhmään, vaikka uutisen lukija saattaa hyvinkin olla kiinnostunut kyseisen ryhmän vilkaisemisesta, jos hän oli kiinnostunut uutisestakin.
Vierityspalkin Perttu Tolvanen kirjoittaa muun muassa, että linkittäminen on hyvää palvelua lukijoille. Hänen mukaansa ulospäin linkittämisestä on myös hyötyä uutisoijalle, koska ulospäin suuntautuvat linkit parantavat uutissivuston näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa.
Kun uutisesta on linkki uutislähteelle, uutisesta enemmän kiinnostunut lukija pääsee tutustumaan aiheeseen enemmän ilman, että hänen täytyy käyttää hakukonetta. Ero voi tuntua pieneltä, mutta netin käyttäjälle se voi olla suuri. Linkin klikkaamiseen menee alle sekunti, hakukoneen käyttöön useita sekunteja tai enemmän, mikäli käyttäjä ei ole tottunut tietokoneen kanssa touhuaja.
Kiitosta hyvistä linkitystaidoista saavat Sanoma-konsernin Digitoday sekä Talentum-konsernin julkaisema Talouselämä. Vuoden 2008 kirjoituksessa Alma Median julkaisema Kauppalehti saa haukkuja linkittämättömyydestä, mutta myöhemmin lehti on muuttanut linjaansa.
Vierityspalkki on seitsemän media-alan ammattilaisen ylläpitämä blogisivusto, joka seuraa digimedia-alan tapahtumia.
Lehden vai toimittajan linja?
Linkittäminen ei ole välttämättä yksittäisen toimittajan päätettävissä. Johdonmukainen linkkien puuttuminen verkkolehdestä antaa ymmärtää, että kyseessä on sovittu käytäntö, josta ei saa lipsua.
Syiksi linkittämisen puutteeksi on arveltu muun muassa sitä, että lehdet pelkäävät "lukijoiden karkaamista" uutissivustolta, jos linkit johtavat sivustolta ulos.
Aina linkittää ei voi, vaikka haluaisikin. Jos uutisen lähteenä on puhelu tai maksullisen uutistoimiston tiedote, ei ole välttämättä mitään mihin linkittää. Myös kova kiire voi houkutella toimittajaa hyppäämään linkittämisen yli.
Ongelmia aiheuttaa myös alan yhtenäisen ohjeistuksen puute. Aamulehden kehityspäällikkö Seppo Roth muistuttaa verkossa julkaistuissa seminaarikalvoissaan, että esimerkiksi Journalistin ohjeissa ei puhuta verkkomaailmasta ja sen käytännöistä mitään. Sama koskee STT:n eettisiä ohjeita.
Ulkopuoliselle sivustolle linkittämisessä tulevat vastaan myös josseivät juridiset niin ainakin moraaliset vastuukysymykset. Onko esimerkiksi oikein linkittää sivustolle, joka edellyttää rekisteröitymistä, jotta lisämateriaalia pääsee lukemaan? Tai entäpä jos linkin takana luuraakin haittaohjelma tai muuta mahdollisesti kyseenalaista sisältöä?
Häiritseekö linkkien puuttuminen verkkouutisista sinua? Vai onko linkeistä harmia? Kerro mielipiteesi kommenttilaatikossa!
Etenkin tietyt faniryhmät syyllistyvät perättömiin tai vääristeltyihin väitteisiin kilpailevista vaihtoehdoista varsin usein - sekä tietysti myös ylistäessään sitä omaa faniaan.
Joten ongelmaan kaipaisi asennemuutosta yhtälailla kommentteihinkin.
Toisaalta nämä uutisportaalit ovat yrityksiä, työntekijöineen ja tarvitsevat tuloja - nämähän eivät ole mitään harrastutoimintaa tai pelkillä mainostaja-sponsorointituloilla eläviä ilmaisjakelulehtiä, eivätkä yhteiskunnan varoilla kustannettavia yhteisöjä tai tutkimuslaitoksia, kuten moni tuntuu jostain syystä luulevan.
Mikä ihmeen moraalinen ongelma tämä muka on?
Mutta yleensäottaen kannattaa käyttää kaikille avointa palvelua.
"Tai entäpä jos linkin takana luuraakin haittaohjelma tai muuta mahdollisesti kyseenalaista sisältöä?"
Huoh... no mitäs jos vähän katsoo mihin linkittää??
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.