TYÖELÄMÄN MURROS
Santtu Toivonen, Tietoviikko, 27.5.2010, 12:32"Hiljaa kokeessa! Ulos välitunnille!" Huippuproffa haukkuu koulujärjestelmän
Professori Thomas W. Malone onnistuu huijaamaan
ulkoisella habituksellaan. Arvokkaasti harmaantunut herrasmies kiertää
valtavan mahonkipöydän ympäri kättelemässä suomalaisen delegaation.
Kalvosinnapit vilahtavat klubitakin hihansuista. Ensivaikutelma antaa
mielikuvan älykkäästä ajattelijasta muttei web-aikakauden airueesta.
Ennakkoluulo on väärä. Hetkeä myöhemmin pöydän toisessa päässä istuessaan Malone ylistää Wikipediaa ja kertoo käyttävänsä Innocentivea ja Threadlessia esimerkkeinä siitä, miten tulevaisuudessa tehdään liiketoimintaa.
MIT:n Sloan School of Managementin professorin mukaan yritysten toimintamallit kehittyvät. Päätöksentekoa hajautetaan organisaation kaikille tasoille ja osastoille. Samalla osaamistarpeet muuttuvat. Työntekijöiden on kyettävä itsenäisempään toimintaan ja pomojen puolestaan paitsi siedettävä, myös osattava hyödyntää sitä.
Yrmypomojen aika on ohi.
”Nykypäivän koulutusjärjestelmä on suunniteltu valmistamaan ihmisiä tehdastyöhön. Se ei palvele nykyisiä eikä varsinkaan tulevia osaamistarpeita.”
Työnteko muuttuu
Teollisen ajan tehdasympäristössä työntekijät työskentelevät yksin. Tehtävät on jaettu etukäteen, ja ne ovat täsmällisesti määriteltyjä. Työ on samanlaista tunnista ja päivästä toiseen. Yhden taidon oppiminen riittää pitkäksi aikaa.
Käsitteitä
Augmented Reality: Sovellusalue, jossa fyysisen maailman kuvia ja videoita rikastetaan digitaalisilla elementeillä.
Crowdsourcing: Perinteisesti yrityksen sisällä suoritetun tehtävän ulkoistaminen, usein online-työkaluja hyödyntäen.
Meritokratia: Ansioiden ja saavutusten huomioimiseen nojautuva yhteiskuntamalli.
MIT: Massachusetts Institute of Technology.
MIT Sloan School of Management: MIT:n bisneskoulu.
Innocentive: Yksi ensimmäisistä ja menestyneimmistä avoimen innovoinnin web-palveluista.
Mondragon Corporation: Espanjalaislähtöinen demokraattista toimintamallia harjoittava kansainvälinen monialayritys.
Threadless: Yhteisöllinen t-paitapainatusten myynti- ja arviointipalvelu.
Nyt ja tulevaisuudessa työtä tehdään yhteisöissä. Toiminta on projektimuotoista, ja tehtävät vaihtelevat paitsi projektien välillä, myös yhden hankkeen sisällä tehtävästä toiseen. Uusia taitoja on opeteltava läpi työuran. Abstrakti ajattelu on edellytys työssä pärjäämiselle.
Muutoksen tulee heijastua myös koulutukseen peruskoulusta ammattiopintoihin ja yliopistoihin.
Suomalaistenkin kouluhistoria on täynnä pänttäämistä ja sen pohjalta henkilökohtaisen osaamisen osoittamista. Kirjoittajan ikäluokka oppi koulussa lähinnä noudattamaan sääntöjä: Hiljaa kokeessa! Vastaa viittaamalla! Ulos välitunnille! Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yhteisöllinen tiedon jalostaminen loisti poissaolollaan. Myöhemmin työelämässä tarvittavat ryhmätyötaidot on pitänyt oppia kantapään kautta.
Tehdastyö ei siedä sooloilua, siksi sääntöjen noudattaminen ja kuuliaisuus sopivat sinne hyvin. Nyt entistä useampi työ irtautuu rutiineista. On uudistuttava jatkuvasti sekä sisällöllisesti että menetelmien tasolla.
Tapakasvatusta ja taitoa seurata ohjeistuksia tarvitaan. Toisten asettamien sääntöjen orjallinen noudattaminen ei enää riitä. Entistä useammin säännöt pitää määritellä itse. Vapaus tuo vastuuta. Omien sääntöjen seuraaminen edellyttää itsekuria, sillä muut mittaavat vain tuloksia.
Mitä sitten pitäisi opettaa?
Samalla kun tehtävät kehittyvät yksilöllisistä yhteisöllisiksi, rutiininomaisista vaihteleviksi ja konkreettisista abstrakteiksi, muuttuvat myös niiden johtamistavat. Malonen mukaan yritysten organisaatiot kehittyvät parhaillaan kuningaskunnista demokratioiksi.
”Demokratiassa ei ole yksinvaltiasta, vaan päätöksenteko jakautuu soluihin, jotka suorittavat autonomisesti oman vastuualueensa tehtäviä. Tällaisessa organisaatiossa johtajia tai johtajuutta tarvitaan enemmän kuin perinteisessä tiukan puumaisessa hierarkiassa. Siksi johtamista ja päätösten tekemistä pitäisi opettaa käytännössä jokaiselle.”
Malone joutuu tarkentamaan viestiään: Välttämättä kyse ei ole demokratiasta sanan tiukassa merkityksessä, jossa jokaisella työntekijällä on sama äänivalta. Pikemminkin organisaatiosta muodostuu meritokratia, jossa eniten päätösvaltaa on parhailla osaajilla.
Malone tähdentää, että demokratia kirjaimellisesti ymmärrettynä ei ole olennainen asia, vaan hajautettu päätöksenteko yleensä. Esimerkkinä demokraattisen toimintamallin implementoinnista hän mainitsee kansainvälisen monialayritys Mondragonin.
Työn muutosta käsittelevässä kirjassaan The Future of Work Malone eritteli neljä keskeistä taitoa, joita hajautetussa johtamisessa tarvitaan. Hän otti ne esille myös keskustellessamme:
Ensimmäisenä hän mainitsee taidon hahmottaa monimutkaisia toimintaympäristöjä. Lisäksi yhä useammalta työntekijältä edellytetään taitoa visioida. Kolmanneksi tehokas työskentely monenlaisten ihmisten kanssa niin omassa tiimissä, omassa organisaatiossa kuin yli organisaatiorajojenkin korostuu. Lisäksi visiot on kyettävä toteuttamaan.
Seurauksena syntyy parhaimmillaan itseorganisoituva työyhteisö, jossa päätöksiä tehdään kaikilla tasoilla ja ilman raskaita keskitettyjä prosesseja.
”Ja kaikesta tästä hyötyy myös itse bisnes. Siksi taitoja olisi opetettava koulutuksen eri vaiheissa.”
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.