KOLUMNI
Timo Argillander, 21.12.2011, 16:46Antakaa meille toimiva televisio

Viime vuosisadan puolella tietokoneet olivat tietokoneita ja kodinkoneet kodinkoneita. Tietokoneiden käyttöä opiskeltiin kursseilla ja niiden toimivuudesta vastasivat erikoiskoulutuksen saaneet asiantuntijat. Tietokoneet helpottivat työtä monilla työpaikoilla – ja sekoittivat toisilla. Tekstinkäsittelystä tuli uusi kansalaistaito ja entistä useammin viestit alkoivat singahdella sähköposteina.
Tietotekniikka oli työelämään liittyvä juttu, joka ei häirinnyt tavallista elämäämme.
Televisiosta katsottiin paria kolmea kanavaa, mitä nyt jotkut hankkivat lisäksi maksukanavapaketteja. Television kaukosäätimestä valittiin kanavat, minkä taidon mummokin pienen harjoittelun jälkeen oppi.
Nyt kaikki on muuttunut. Digitalisoitumiskehityksen ansiosta meillä on television ja internetin kautta pääsy valtavaan määrään erilaista viihde- ja asiaohjelmaa – puhumattakaan sosiaalisen median verkostoista ja muista monenmoisista palveluista.
Kehitys on tuonut tullessaan ison määrän kaikenlaista hyvää, mutta samalla kodinkoneet ovat muuttuneet monimutkaisiksi tietotekniikkalaitteiksi. Menossa on tekninen kilpajuoksu siitä, mikä laitevalmistaja ehtii sulloa televisiolaitteisiinsa minkäkin uuden toiminnon tai ominaisuuden ensimmäisenä. Televisiolaitteissa on liitäntöjä enemmän kuin takavuosien minitietokoneissa.
Laitetekniikka juoksee kovaa vauhtia eteenpäin, mutta yhtään hitaampaa ei ole ohjelmistojenkaan kehitys. Jokaisessa tv-laitteessa ja kohta muussakin kodinkoneessa on omanlaisensa ohjelmisto. Ohjelmisto yleensä hoitaa tarvittavat tehtävänsä, mutta jokainen laite toimii vähän eri tavoin. Tekniikkaa ymmärtäväkin tv-käyttäjä on välillä vaikeuksissa epäloogisten ohjelmistojen valikkorakenteiden tai käyttöliittymien kanssa, puhumattakaan valtavasta tavallisten televisionkatsojien joukosta.
Ja vaikka itse televisio pelittäisikin toivotulla tavalla, ongelmat alkavat viimeistään digiboksien, dvd-toistimien, hdmi- ja muiden liitäntöjen sekamelskasta.
Lisämausteensa soppaan tuo televisio-ohjelmien erilaisten lähetysverkkojen ja -tapojen kirjo. Ennen tv-signaali saatiin kattoantennin, kaapelin, tai joissain tapauksessa satelliittilautasen kautta. Nykyään antennisignaaleita on erilaisia ja internetkin on tullut uudeksi tv-lähetysten vastaanottokanavaksi.
Televisioiden ja lisälaitteiden sekä tv-lähetysoperaattorien pyrkimys on mahdollisimman hyvien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Ongelmana vain on, että jokainen valmistaja optimoi omaa laitettaan, ja kuluttajan tehtäväksi jää koota niistä toimiva kokonaisuus.
Tavallista kuluttajaa ottaa päähän, että aiemmin pomminvarmasti toimineesta televisiosta on tullut vaikeaselkoinen it-järjestelmä. Kaukosäädintäkin pitää nykyään näppäillä varovasti, sillä virhepainallus voi aina saada jotain sekaisin.
Televisiovalmistajat voisivat ottaa oppia kameravalmistajista: monimutkaisissa järjestelmäkameroissakin on yleensä sellainen täysautomaattitoiminto, jolla tavallinenkin tallaaja voi ottaa kunnollisen laatuisia kuvia. Kuka toisi markkinoille sellaisen television, jonka käyttö on yhtä helppoa kuin tuollaisen kameran?
Kirjoittaja toimii konsulttina Digital Media Finlandissa.
Mistä ihmeen kaukosäätimestä? Kaksi pyörivää nuppia siinä oli, toisesta valittiin, katsooko uutisia tai propagandaa, vai viihdettä. Toisesta kuinka kovaa. Joillakin oli vielä kolmas iso antenni, joka sojotti etelään kohti Tallinnaa...
Nyt on joku ihmeen palikka, jonka nappuloita painelemalla ei tapahdu yhtään mitään. Sekin, kuinka kovaa soopaa tulee, tuntuu olevan kiinni ihan jostain muusta kuin käyttäjän tahdosta.
KOLUMNI
Kim Viljanen, MikroPC, 5.3.2012 9:36Internetin voima ja logiikka
Elämme digitaalisten löytöretkien aikakautta, jossa menestyvät rohkeimmat ja itsepäisimmät. »
KOMMENTTI
Antti Isokangas, MikroPC, 28.3.2012 10:26Suunniteltu Kaliforniassa, valmistettu helvetissä
Eikö jo olisi aika ruveta kysymään myös luomu-Lumioita ja onnellisen kiinalaisen iPadeja? »
KOMMENTTI
Antti Oksanen, Tietoviikko, 14.2.2012 21:40Digitarina jatkuu tv:ssä
Verkko-tv-markkinan räjäyttää se, joka tekee telkkarista taas helppokäyttöisen. »
KOMMENTTI
Kari Ahokas, 27.1.2012 15:26Sovelluskaupan lähtölaskenta alkoi
Mobiilit sovelluskaupat ovat välivaiheen ratkaisu, joka ei voi kestää kauan. »




- Tiesitkö ettei lisääntyneitä kanavia suinkaan ole pakko katsella? Miten lisääntynyt valinnanvara vaikeuttaa asiaa, varsinkin kun pohjalta löytyvät perinteisiltä paikoiltaan myös ne mummon oppimat 1-2-3.
- "Ennen tv-signaali saatiin kattoantennin, kaapelin, tai joissain tapauksessa satelliittilautasen kautta." - Tietojeni mukaan nämä ovat juuri samat siirtoformaatit jotka nytkin ovat käytössä. Televisiota ostaessa osannet edelleenkin tietää onko käytössäsi antenni vai kaapeli?
- Televisioiden olennaiset toiminnot ovat lähinnä helpottuneet nykyään. Jos laitat nykyaikaisen television päälle, se todennäköisesti hakee automaattisesti kanavat ensimmäisellä käynnistyksellä. Onko kirjoittaja unohtanut miten helppoa ennen hyvään aikaan oli hakea kanavat ruuvia pyörittämällä?
- Kannattaa oikeasti jättää se ominaisuusrikkaampi, kalliimpi ja hypetetympi statussymboliksi hankittava telkkari tai älypuhelin sinne kauppaan jos se ei vastaa tarpeitasi. Kukkarolla äänestämällä tuet sitä laitekantaa joka on oman mielesi mukainen. Vai oletko sittenkin liputtanut lompakollasi juuri sen television puolesta jolla voi selata facebookia? Karvalakkipuoli on olemassa, ja sieltä löytyy ihan normaalia ja toimivaa tavaraa, korkeintaan helpompikäyttöisempänä kuin aikaisemmin (viitaten ylempään).
- Koska jopa HDMI ahdistaa, kirjoittajalla ei ilmeisesti ole kokemusta tekniikoista jotka se korvasi, kuten koaksiaalista ja s-videosta. Ei muuten ollut aina ihan yksi napinpainallus saada kuvaa ruudulle, kuten asia toistolaitteen kyvykkyyden automaattisesti tunnistavan HDMI:n suhteen on. Muistutetaan nyt vielä että se äänikin piti vetää erillisellä johdolla, jossa liittimien kirjo takasi sen että taatusti jouduit marssia piuhakauppaan jokaisen uuden liittämisyrityksen yhteydessä.
Muutosangsti on ihan ok, mutta jospa kuitenkin löydettäisiin sille joku parempi aihe, säästetään meidän kaikkien aikaa?
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.
Tähän kommenttiin 1 vastausta
- Tiesitkö ettei lisääntyneitä kanavia suinkaan ole pakko katsella? Miten lisääntynyt valinnanvara
vaikeuttaa asiaa, varsinkin kun pohjalta löytyvät perinteisiltä paikoiltaan myös ne mummon oppimat
1-2-3.
Kävin juuri virittämässä mumon töllöön kadonneet kanavat 1 & 2 (kolmas kerta vuoden sisällä). Ilmeisesti softavika, mut ei viiti vaihtaa muuten hyvää töllöä, koska uudemmassa voi olla vielä isompia ongelmia.
kautta." - Tietojeni mukaan nämä ovat juuri samat siirtoformaatit jotka nytkin ovat käytössä.
Televisiota ostaessa osannet edelleenkin tietää onko käytössäsi antenni vai kaapeli?
Oliski noi helppoa.
Ihan vaan tiedoksi, että sekä satelliitissa että terrestriaalissa onkäytössä 2 eri modulointia (dvb-s/s2 & dvb-t/t2) ja kaapeliin uusi modulointi on juuri lähtökuopissa.
Kun tähän lisätään, että lähete voi käyttää kahta eri kompressiota ja kolmea eri resoluutiota, niin jätän kotitehtäväksi kuinka monta eri kombinaatiota saadaan aikaiseksi.
Kuvaavaa asiassa on se, ettei edes kodinkonemyyjät pysy enää kärryillä siinä mikä toimii missä ja miten.
television päälle, se todennäköisesti hakee automaattisesti kanavat ensimmäisellä käynnistyksellä.
Onko kirjoittaja unohtanut miten helppoa ennen hyvään aikaan oli hakea kanavat ruuvia pyörittämällä?
Ennen oli helppoa, kun halusit tallentaa töllöstä ohjelman, painoit recciä nauhurista tai ajastit sen. Tallennuksen jälkeen laitoit kasetin hyllyyn ja tallennus oli tallessa seuraavat 20 vuotta tai tulipaloon asti.
Lisäksi tallennetta pystyi toistamaan miljoonissa eri merkkisissä ja eri vuosikymmenillä valmistetuissa laitteissa.
Nyt joudut pähkimään mitä poistat, että uusi tallenne mahtuu digiboksin kovolle ja kun boksi päästää parin vuoden päästä savut pihalle, ei mikään saatavilla oleva boksi tällä planeetalla osaa vanhoja tallenteita toistaa.
Siinä välillä boksin kovon filesystem sekoaa ehkä pari kertaa ja taas kaikki tallenteet siirtyy bittien taaivaaseen.
Kumma kyllä yhtään vaihtokovolla varustettua boksia ei ole markkinoille ikinä tullut, kuten ei myöskään yhtään tallentavaa blu-ray-boksia (Japanin ulkopuolella).
Tähän soppaan kun laitetaan kaikki CI+-sekoilut sekä conax-paritukset ja muut järjettömät maksukanavapaketoinnit, niin ei voi muuta sanoa, kuin että visuaalisen sisällön välitysketju on sahannut jalkansa poikki niin laitevalmistajien, kanavaoperaattoreiden kuin sisältöoikeuksien haltijoidenkin puolesta.
Yhdessä dvb-lähetteessä on kymmeniä lähetysparametreja ja yhdenkin muutos voi aiheuttaa sen, ettei kanava enää edes näy osassa vastaanottimia tai sitten sitä ei pysty tallentamaan tai jos pystyykin, niin tallennetta ei voi kelata.
Ainakaan missään nimessä tallennetta ei saa katsoa vaikka viereisessä huoneessa tai kaverin luona!
Ajattele, jos olisit 20 vuotta sitten esitelly uuden mullistavan vhs-nauhurin, johon saa vain yhden kasetin, eikä kasettia voi toistaa missään muussa nauhurissa.
meidän kaikkien aikaa?
Olemme siis palanneet 70-luvulle, jolloin tv-ohjelmat pitää katsoa livenä, ainoana erona se, että lähetysajat (varsinkin maksukanavilla) ovat mitä sattuu.
Lisäksi uusia estosysteemejä ja teknisiä vaatimuksia tuodaan markkinoille joka vuosi, joka parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että useampi laite pitää päivittää, jotta yhdestä uudesta purkista olisi mitään iloa.
Valveutuneimmatkin kuluttajat, jotka varmistivat, että ostamansa kallis laite on cablehdready, joutuu muuton jälkeen ostamaan antennahdreadyn, huomatakseen sitten seuraavana vuonna, ettei härpäke olekaan CI+-sertifioitu.
Toista vuosikymmentä sai odottaa, että laitteita aletaan millään tavalla sertifioimaan ja nytkin puolet laitteista ei saisi tämänhetkisellä softalla tämänhetkistä sertifiointia.
Hyvin menee!
Vaakakupissa on sitten äärimmäisen monimutkainen ja kallis laillinen systeemi, joka on rampautettu mahdollisimman paljon ja johon ilmestyy koko ajan uusia vikoja ja toisessa vaakakupissa on sitten se laiton ilmainen torrentti, joka on yksinkertainen, helppo ja toimii joka laitteessa...