
Mediassa on koko alkuvuosi seurattu tiukasti Applen pääjohtaja Steve Jobsin terveydentilaa. Tai lähinnä siitä on huhuttu ja juoruttu, sillä tietoja on Ompputarhasta herunut todella vähän.
Sairausloman syystä on kuhistu koko sen kesto eli jo kuusi kuukautta. Viime viikolla Jobsin poissaolon syyksi vahvistettiin maksansiirto - sekin miestä hoitaneen sairaalan toimesta. Eilen Apple sitten vihdoin vahvisti, että johtaja on palannut sorvin ääreen (tämäkin tieto kiersi huhuna viime viikolla). Katkaiseeko tieto Jobs-huhuilta siivet? Tuskin, parrasvaloihin palaavaa johtajaa tullaan varmasti seuraamaan tarkasti tästä eteenpäinkin mahdollisten sairastumiseen viittavien merkkien varalta.
Apple tunnetaan myös tuotteidensa kohdalla yhtenä vaiteliammista teknologiayhtiöistä – oikeana piilaakson salaseurana.
Juoruja liittyy tähänkin – ilmeisesti Apple on erottanut useita työntekijöitä vuotojen takia ja haastanut uutispalveluita oikeuteen samasta syystä. Johdon kerrotaan myös syöttävän väärää informaatiota sekä työntekijöilleen että analyytikoille oikeiden innovaatioiden suojelemiseksi. Paranoiaa?
Investointipankki Piper Jaffrayn Applea seuraava analyytikko Gene Munster kuvaa yhtiötä Cnet-uutispalvelulle mustaksi laatikoksi. ”He vain eivät kommunikoi.”
Vaikka Jobsin johtaman yhtiön salailu tuntuu liioitellulta, tuo se ainakin ainutlaatuista kutinaa yhtiön tuotejulkistustilaisuuksiin. Ei koskaan tiedä, mitä on tulossa. Maailman cooleimmaksi yhtiöksikin tituleerattu Omppu on kuitenkin jäämässä esimerkiksi web 2.0-maailmassa jälkeen. Ei puhettakaan, että Applen johto bloggaisi, chattaisi tai twittaisi.
Läpinäkyvyys olisi ”coolia” myös pörssimaailmassa. Jobs-uutisten kun on todettu vaikuttavan yhtiön pörssikurssiin, on sijoittajien kohtuullista vaatia tiettyjä tietoja johtajan tilasta.
Missä menee siis raja? Onko Apple jo liian salaperäinen, vai onko maksansiirtoleikkaus johtajan yksityisasia? Sen päättänee aikanaan asian tutkintaan ottanut Yhdysvaltain rahoitustarkastus eli Securities and Exchange Comission (SEC).
Analyytikot veikkailevat salailun kuitenkin jossain vaiheessa kääntyvän Applea vastaan. Siitä saatiin pieni todiste eilen, kun Jobs palasi töihin. Sijoittajat eivät paluusta ainakaan suuremmin riemastuneet, sillä yhtiön kurssi putosi 0,33 prosenttia.
Apple ei hölötä yhtään ja asioita toteutuu 110%.
Sijoittaja saa ihan tarpeeksi oikeata tietoa Applestä jos haluaa.
Näitä vaatimuksia tekevät sellaiset henkilöt, joilla ei ole senttiäkään kiinni Applessä.
Apple on salaillut aina, ja "analyytikot" ovat julistaneet sen romahdusta aina. Viimeisen vuosikymmenen ajan ne ovat aina olleet väärässä.
Kannattaisi katsoa asioita ehkä hiukan laajemmasta perspektiivistä. Jokainen Appleen viisi vuotta sitten sijoitettu penni on tuottanut itsensä 8-kertaisesti takaisin. Se on tässä merkittävästi edellä vuosikymmenen suurena menestystarinana pidettyä Googlea (+277%) puhumattakaan Microsoftista (-18%) [1]. Voitaisiinko siis olettaa, että yltiöavoin tiedotuspolitiikka ei olisikaan tuloksen kannalta optimaalisin ratkaisu?
Itse olen avoimuuden kannalla ja lukisin mielelläni esim. applelaisten blogeja, koska heiltä olisi selkeästi paljon opittavaa. Numeroiden valossa Applen tyyli on kuitenkin toiminut selkeästi kilpailijoita paremmin, ja siksi päivittäisiin 0,33 prosentin laskuihin viittaaminen todisteena muusta on lähinnä naurettavaa.
[1] http://www.google.com/finance?q=apple
KOMMENTTI
Antti Oksanen, Tietoviikko, 6.10.2011 12:54Yksi mies ja Apple
Mikään yritys ei ole yhden miehen show, mutta Apple on totisesti lähellä sitä. »



Taitaa olla taustalla tämmöisessä toimittajien ja analyytikkojen halu päästä kertomaan uutisia ja antamaan lausuntoja, joista sitten tietysti rahastetaan.
Kummallista muuten, että Microsoftin päinvastainen tiedottamispolitiikka ei myöskään herätä kovin suurta tyytyväisyyttä. Kaikesta mahdollisesta pöydällä olevasta tuskin kannattaa olla kovin paljoa etukäteen hölöttämässä, kuten MS tahtoo tehdä. Mites se nyt olikaan - xxxxxxxxx ja xxxxxxxxx ei kannata näyttää keskeneräistä työtä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.