Vanha sanonta mitään ei saa ilmaiseksi ei pidä enää paikkaansa. Netissä saa. Valtaosa internetin käyttäjistä ei ole tottunut maksamaan muusta kuin nettiyhteydestä operaattorille, kaikki eivät siitäkään.
En ole valmis maksamaan viittä euroa kuukaudessa nettipalvelusta eikä ole juuri kukaan ystävänikään - vaikka palvelu olisi loistava. Myönnettäköön, Spotifysta maksan, mutta vain siksi, etten jaksa kuunnella sen rasittavia mainoksia. Samalla ihmettelen, miksi tavalliset radiomainokset eivät kuitenkaan häiritse.
Spotifyn tilaamista harkitsin pitkään. Näin jälkeenpäin ajateltuna se tuntuu typerältä kaikkeen muuhun holtittomaan rahankäyttööni verrattuna. Viisi euroa on pieni raha kapakan tiskillä, lehtikioskilla tai ruokakaupassa. Mutta netissä se on iso raha.
Ennen tärkeät sanomat ja rakkaus kulkivat kirjekuorissa. Kukaan ei kyseenalaistanut postimerkeistä maksamista. Miltä kuulostaisi ajatus, että nyt jokainen sähköposti maksaisi vaikkapa muutaman sentin? Järjettömältähän se kuulostaa. Tänä vuonna olen lähettänyt toistasataa sähköpostia, joten siitä koituisi minulle jopa neljän euron lasku. Miksi ihmeessä pitäisi muka maksaa vielä lisää, maksanhan minä kuukausittain jo nopeasta nettiyhteydestä, joka sekin voisi olla ilmainen kansalaisoikeus?
Maksullisia palveluita on kuitenkin netissä monia. Ne vain jäävät helposti ilmaisten varjoon, pahimmassa tapauksessa jyräämiksi. Suuret internetyhtiöt kuten Google ovat opettaneet ilmaisuuteen, samoin lehtitalot. Kun kerran on jotain saatu maksutta, eivät lompakon nyörit enää helposti aukene.
Ongelman ratkaisu ei näyttäisi olevan yhdessä yössä maksulliseksi muuttuminen. Brittilehti the London Timesin nettisivusto alkoi rahastaa lukijoita kesäkuussa. Kävijämäärät romahtivat jopa 90 prosenttia aiemmasta, arvioivat analyytikot.
Ehkä maksullisten nettipalveluiden pitäisi irtaantua internetistä kutsumalla itseään erillisiksi sovelluksiksi eikä internetpalveluiksi. Silloin käyttäjät voivat kokea saavansa jotain konkreettista vastinetta rahoilleen. Netti-sanassa on niin paha ilmaisuuden kaiku.
Ilmaisuus ei aina ole käyttäjän etu. Jos mainokset ja huomiohakuiset uutisotsikot eivät hermostuta, niin omien henkilökohtaisten tietojen kerääntyminen internet-yhtiöille saattaa huolestuttaa.
Entä voisiko mainosrahoitteisten nettipalveluiden idea toimia myös oikeassa maailmassa? Kengänkiillottajalla tai parturissa korville lyötäisiin kuulokkeet, jotka suoltaisivat mainoksia toimenpiteen ajan. Kaikki olisi tietenkin ilmaista. Palvelun ja räätälöidyt mainokset tarjoaisi Google.
Googlenkin hakupalvelua voi käyttää ilmaiseksi, mutta ilmainen se ei ole.
Googlen liiketoiminta perustuu suurelta osin kaikkialla netissä näkemiemme nettimainosten myyntiin, joista vuonna 2009 Google ansaitsi 23 651 000 000 dollaria. Sillä Google rahoittaa nettihakukoneensa toimintaa, useita suuria konesaleja eri puolilla maapalloa ja koko toimintaa niissä. Lisäksi Google rahoittaa noilla tuloillaan muita nettipalveluitaan, gmailia, youtubea, mapsia, sekä useiden ilmaiseksi tarjottavien sovellusten tekemistä, mm. Firefox-nettiselainta ja linuxin kehittämistä.
Googlen nettimainokset maksavat viime kädessä kuluttajat, jotka ostavat tuotteita ja palveluita, joita niissä mainostetaan - mainostusrahathan tulevat aina niistä tuotteiden hinnoista, kuluttajilta. Eiväthän ne mistään muustakaan voi tulla - eikä Google tarjoa yhtään mitään, ellei sillä ole jostain saatua rahaa, millä tarjota.
Koko internet maksaa - eihän se muuten toimisikaan. Internetin ja ilmaiseksi tarjottavien, sponsoroitujen palveluiden maksamis-malli on vain epäsuora. Kaikesta maksetaan jotain kautta, tai jotkut maksavat.
Nyt vain jotkut ovat erehtyneet luulemaan että internet ja ilmaiseksi tarjottavat palvelut muka oikeasti olisivat ilmaisia.
Eihän linuxkaan, tai ns. ilmaisohjelmat, ole ilmaisia - niitä tekevät pääosin palkatut sovelluskehittäjä-ammattilaiset, joiden palkan jotkut yritykset maksavat osana maksullisten tuotteidensa hinnasta.
Pahinta tuo ilmaisen luulo on tietysti luovan työn tekijöiden työn osalta. Musiikin, elokuvien, taiteen ja muun vastaavan tekijät tekevät sitä työnään ja ammattinaan, jonka tuotoksista heidän tulisi saada palkkansa niiltä, jotka siitä nauttivat. Nettiradiokanaville ja muuhun ei musiikkia enää tulisi, elleivät siitä jotkut edelleen maksakin. Ei sitä musiikkia sinne ilmaiseksi tule - jo pelkkä harrastuspohjalta tehtävän musiikin tarjoaminen netissä vaatii vähän rahaa, puhumattakaan siitä että pelkällä harrastuspohjalla muusikoiden pitäisi olla lisäksi jossain muussa työssä, mistä saisi palkkaakin. Hömppä-sukupolvi, joka on itse muissa palkkatöissä, ei tunnu jostain ihmeen syystä käsittävän että viihteen tekeminenkin on työtä, mistä tulee saada myös palkkaa - ja sitä olisi hyvä saada niiltä, jotka siitä viihteestä nauttivatkin. Kaikkea kun ei voi, eikä pidäkään laittaa muut maksamaan.
Ai vähän niin kuin Apple kutsuu esim. videopuhelua "FaceTimeksi" tai korkean resoluution näyttöä "Retina Displayksi". Tai yritysjohtajien joukkoirtisanomisista käyttämä uudelleenjärjestely tai järkeistäminen. Tai USAn siviiliuhreja kuvaava "collateral damage" (miten tuon nyt sitten suomentaisi "sivuvaurio", "rinnakkaisvahinko"). Johan tämä käytäntö tehtiin tutuksi Orwellin kuuluisassa 1984-kirjassa. Sieltä nämä kielenraiskaajat ja silmänkääntäjät ovat varmaan tämän tavan napanneetkin.
Mitäs sitä turhaan puhua asioista oikeilla nimillä, kun se voi kuulostaa niin ikävältä ja siitä voi saada asioista oikean kuvan. Paljon mukavampi elää rinnakkaistodellisuudessa, missä kaikki epämukavuudet on karsittu pois ja meno on niin hienoa ja mahtavaa, ja paskan kauppa käy.
O tempora, o mores.
KOMMENTTI
Kari Ahokas, 27.1.2012 15:26Sovelluskaupan lähtölaskenta alkoi
Mobiilit sovelluskaupat ovat välivaiheen ratkaisu, joka ei voi kestää kauan. »
KOMMENTTI
Antti Oksanen, Tietoviikko, 6.10.2011 12:54Yksi mies ja Apple
Mikään yritys ei ole yhden miehen show, mutta Apple on totisesti lähellä sitä. »
Minä en ole Spotify viitsinyt edes käyttää. Itsellä on 4000 musiikkikappaletta ja maailma on täynnä nettiradioita. Niistä kuulee välillä ihan hyödyllisiä tiedonjuväsiä
Eiköhän tilanne netin kanssa ole se, että yhtäkkiä tarjonta on valtava ja yksittäisen tarjoajan on vaikeampi rahastaakaa kun on paljon kilpailijoita. Monopolissa rahastaminen on helpointa.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.