Miksi internet ei toimi?

”Tämän jälkeen on helpompi vakuuttaa palveluntarjoajalle, ettei vika ole käyttäjän päässä.”

Datan tulon netistä voivat estää niin laitteistoviat, kaapelikatkot kuin ohjelmallisetkin häiriöt

Kun osaa tulkita oikein selaimien virheilmoituksia ja käyttää paria helppoa työkalua, on jo paremmin tiedon jyvällä. Asiointi häiriötä selvittävän osapuolen kanssa nopeutuu, kun on jo valmiiksi selvitetty muutama kohta, joissa vika ei ainakaan ole.

Jos selain antaa ilmoituksen ”Cannot display the webpage”, kannattaa vilkaista ilmoituksen alempia rivejä, jotka antavat alustavaa tietoa. Ensimmäiseksi nimittäin ehdotetaan, ettei internetyhteyttä ole tai että tavoittelemallasi sivustolla on ongelmia.

Tällaiset ilmoitukset voivat aiheutua monesta syystä. Niinpä alkaa pitkä vianetsintä.

1. Ei yhteyttä laisin?

Toimivatko muut osoitteet? Kokeilepa jotain nopeaa ja helppoa, kuten www.yle.fi (yleisradion webbisivut ovat varsin vakaat). Jos selaimeen tuli eloa, tarkista oliko äskeisen osoiterivin sisältö oikea. Kirjoitusvirhe olisi helppo vika.

Jos sait ilmoituksen klikatessasi jotain linkkiä, on mahdollista, että linkin sisältämä osoite on väärä. Tällöin ilmoita sen sivuston ylläpitäjälle, jonka sivulla linkki on. Linkin takana oleva palvelu saattaa olla myös oikeasti nurinnarin. Yhteydenotto palvelun ylläpitoon auttaa – usein se vain on mahdotonta, kun ylläpidon yhteystiedot ovat juuri tuolla sivulla. Ja harvoin haluaa lähteä kansainvälisiä puheluitakaan soittelemaan. Tällöin auttaa vain odottelu.

Jos muutkaan osoitteet eivät toimi ja saat muista ”varmoista linkeistä” saman ilmoituksen, vika on lähempänä omaa järjestelmääsi.

2. Onko verkkoyhteys kunnossa?

Windowsin alalaidan tehtäväpalkin oikeassa nurkassa ovat eri verkkoyhteyksien kuvakkeet. Niitä saattaa olla useita, sillä niin wlan-yhteys, langallinen rj-45 -kaapeliyhteys kuin esimerkiksi fi rewire-liitäntäkin näkyvät täällä.

Kun hiiren osoitin on ikonin päällä, aukeaa pieni tietoikkuna, josta selviää yhteyden status. Mahdollisia lmoituksia ovat esimerkiksi ”Network cable unplugged” eli verkkokaapeli irti, ”Limited or no connectivity” eli riittämätön tai puuttuva yhteys, ”Acquiring network address” eli hakee verkko-osoitetta, ”No connection” eli ei yhteyttä tai ”Connected”, yhdistetty.

Jos ilmoitus on ”Connected”, vika on kaapelin kauimmaisen pään toisella puolella tai palomuurisi asetuksissa.

Kaikissa muissa tapauksissa vikaa voi etsiä omasta koneesta.

3. Toimiiko langaton?

Jos käytät langatonta yhteyttä, tarkista, että olet kytkenyt langattoman verkon käyttöön. ”Limited or no connectivity” tai ”Not connected” -ilmoitusten kohdalla klikkaa ensin kyseistä kuvaketta hiiren oikealla ja valitse

”Repair”, korjaa. Usein jo tämä helpottaa.

4. Estääkö palomuuri?

Tarkista palomuuriohjelmasi asetukset.

Nykyään harvemmin, mutta aikoinaan sangen usein tuli eteen tilanne, jossa palomuurin sovellushallinta estää nettiselailun. Näin käy helposti, sillä palomuuri kysyy kunkin sovelluksen kohdalla, sallitaanko tämän ohjelman yhteys. Useimmiten oletusarvo on ”ei”. Niinpä hätäilevä käyttäjä on joskus estänyt itseltään nettiselailun.

Tarkista siis varoiksi palomuurisi sovellushallinnan asetukset. Jos estolistalta löytyy käyttämäsi nettiselain, oli vika siinä. Sulje selain, poista se estolistalta ja käynnistä sitten uudestaan. Ja tällä kertaa salli yhteys.

5. Onko johdossa vikaa?

Kaapeli, verkkokortti ja päätelaite ovat seuraavia tarkistuksen kohteita. Jos käytät langallista verkkokorttia, tarkista että liittimet ovat kunnolla kiinni. Seuraavaksi vaihda kaapeli. Jos vika jatkuu, vaihda kaapeli takaisin ja kytke kaapeliin puolestaan toinen kone, mikäli mahdollista. Vaihda tässäkin vielä kerran kaapelia.

Jos vika korjaantui kaapelia vaihtamalla, heitä rikkinäinen kaapeli pois. Jos tilanne korjaantui konetta vaihtamalla, tarkista koneesi verkkokortin asetukset. Ne saat selville klikkaamalla My computeria hiiren oikealla ja valitsemalla Manage | Device manager | Network devices.

Tuplaklikkaa auki se verkkolaite, jota käytät yhteyteesi. Jos avautuvassa ikkunassa on teksti ”This device is working properly”, on parasta etsiä vikaa muualta. Jos verkkolaitetta ei löydy laisinkaan laitehallinnan listalta, yritä ensin asentaa verkkokortin ajurit uudestaan. Jos sekään ei auta, varaudu hankkimaan uusi verkkokortti (tai jopa emolevy).

6. Onko päätelaite rikki?

Päätelaitteen kimppuun käydään, jos edeltävä kaapelikarnevaali ja verkkokortin tarkistaminen ei tuottanut tulosta. Tämä voikin olla kinkkinen juttu. Tarkista ensin, että kaikki kaapelit ovat kytkettyinä päätelaitteeseen, kuten pitääkin. Varmista, että päätelaitteessa on virtaa – tällöin yleensä ainakin yksi led-valo palaa.

Jos näin on, tarkista onko ulkoinen linja kytketty. Yleensä ”Line out, adsl, online” tai vastaava valo vilkkuu, jos linjalla tapahtuu jotakin. Yhtenäinen, jatkuvasti palava valo voi merkitä sitä, että vaikka yhteys onkin, siellä ei dataa liiku.

Tällöin on aika vaihtaa päätelaite toiseen vastaavaan ja katsoa, syntyikö tulosta. On nähty sellaistakin, että kaikki valot toimivat,

7. Miten niin sitä ei löydy?

Joskus netti kyllä muuten toimii, mutta vastaan tulee inhottavia virheilmoituksia. Selain antaa joskus selkeän syynkin virheilmoitukseen, mutta reaktio riippuu usein webbipalvelun rakentajan mielikuvituksesta.

Virheilmoitukset kun voidaan uudelleenohjata jollekin muulle kun selaimen virheilmoitussivulle.

Myös käyttöjärjestelmä ja palvelualusta tuottavat erilaisia virheilmoituksia. Jotta soppa olisi mukavan mausteinen, eivät eri selaintenkaan antamat virheilmoitukset ole aina yhteneväisiä.

Tyypillisiä virheilmoituksia ovat koodeilla 401, 403, 404 ja 503 varustetut ilmoitukset. Hyvä lista monista muistakin virheilmoituksista ja niiden selkeät selitykset on osoitteesta

www.brown.edu/Departments/Taubman_Center/errormsg.html.

401 ja 403 ovat samantapaisia virheitä. Saat tällaisen eteesi joko annettuasi väärän tunnuksen/salasanan tai kun nettiosoite, josta päin yrität yhteyttä, on kiellettyjen listalla palveluntarjoajan päässä. Ylipäänsä kyse on palveluntarjoajan luvattomaksi katsoma yhteydenottoyritys.

401-ilmoituksen tapauksessa tarkista, että käyttäjätunnuksessa ja salasanassa on isot ja pienet kirjaimet kohdallaan. Voit kokeilla tunnuksen kirjoittamista kokonaan pienillä ja sitten kokonaan isoilla kirjaimilla.

403-ilmoituksen saat, kun osoitteestasi on yhteydenotto kielletty. Tällaista tapahtuu esimerkiksi tietomurtoyritysten jälkipyykissä. Kokonainen yritys ja vaikkapa koulutuslaitos joi joutua kieltolistalle, sillä useimmiten näistä näkyy ulospäin vain yksi osoite, ja niinpä kaikki palomuurin takana olevat käyttäjät kokevat saman kohtelun. Jotkin maksullisten palveluiden tarjoajat ja jopa keskustelualueita pyörittävät purkitkin suivaantuvat, jos samasta osoitteesta tulee useampi yhtäaikainen yhteys.

Laillisella asialla olevan pitää ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan ja pyytää oikaisemaan tilanne. Joskus auttaa mahdollisen välityspalvelimen eli proxyn kytkeminen pois päältä. IE:ssä tämä onnistuu valinnasta Tools | Internet options | Lan settings tyhjentämällä kaikki rastit. Ota kuitenkin välityspalvelimen osoite talteen ennen rastien tyhjäämistä.

404-ilmoitus näkyy usein vain ilmoituksena ”Not Found”. Väärin kirjoitettu sivuosoite tuottaa useimmiten juuri tämän ilmoituksen. Kyseessä voi olla myös linkin virhe.

Usein linkkien nimet tietyissä järjestelmissä ovat tarkkoja kirjainkoon suhteen. Kokeile linkkiä toisella selaimella. Jos tulos on parilla eri selaimella sama, ilmoita hajonneesta linkistä sivuston ylläpitäjälle.

503-ilmoituksen saat, kun palvelu, palvelin tai tai sitä suojaava palomuuri on kaatunut. Ainoa vaihtoehto on odottaa hetkisen aikaa.

8. Mikä ihmeen serti?

Sertifikaatti- eli varmenneongelmiin törmää salattua https-protokollaa käyttävillä sivustoilla. Vanhentuneet tai virheelliset varmenteet tuottavat käyttäjälle ilmoituksen, jossa ilmoitetaan kyseisen sivun sertifikaatissa olevasta ongelmasta.

Selain päästää käyttäjän tällaiselle sivustolle vain käyttäjän nimenomaisesta pyynnöstä. Jos sivu on sinulle tuttu ja sinun tarvitsee päästä sinne, valitse IE:ssa punaisen kilven vieressä oleva linkki ”Continue to this website (not recommended)”. Firefoxissa voit jatkaa valitsemalla tarjoitusta vaihtoehdoista keskimmäisen, jolla hyväksytään tarjottu sertifi kaatti väliaikaisesti.

Jos saat varmenneongelmasta ilmoituksen klikattuasi jotakin linkkiä eikä osoite ole sinulle ennestään tuttu, on parasta ennen jatkamista ottaa yhteys kyseisen palvelun ylläpitoon ja kysyä sertifikaattivirheestä. Valitettavasti varmenteet ovat sen verran tarkkoja palikoita, että muutos järjestelmässä saattaa johtaa sertifikaattivirheeseen ilman sen kummempaa syytä. Sertifikaatteja myöntävät tahot eivät myöskään ole mitään pikahiipijöitä, sillä tiedossa on tilanne, jossa uutta sertifikaattia on anomisen jälkeenkin odotettu pitkälti toista vuotta.

Varmennevirheistä ja niiden suhteen toimimisesta lisätietoa osoitteesta windowshelp. microsoft.com/Windows/fi -FI,

sivulla haku ”tietoja varmennevirheistä”.

Perustyökalut ping ja tracert

PERUSTYÖKALU yhteyksien tutkimiseen on ping-komento.

Avaa komentokehoite (Vistassa Start|Search|cmd, XP:ssä Start|Run|cmd). Voit testata pingin toimivuutta esimerkiksi kirjoittamalla ping localhost.

Jos haluat tarkistaa, onko jonkin osoitteen kone toiminnassa, kirjoitat sanan ping jälkeen halutun osoitteen. Tämä ei toimi suinkaan aina. Koska ping-viestejä käytetään myös tietomurroissa, kun halutaan tutkia jonkin osoitteen olemassaoloa, ping saattaa olla estetty yrityksen sisäverkossa. Niinpä esimerkiksi osoitetta mikropc.net on turha pingata vastauksen toivossa. Tällaisessa tapauksessa vastaus on ”Request timed out”.

Pingiä kannattaa kuitenkin kokeilla. Jos vastaus tulee, on se varma osoitus siitä, että verkkoyhteys sinänsä toimii.

Tracert (lyhenee englannin sanoista trace route, jäljitä reitti) toimii samaan tapaan komentokehotteessa kuin ping. Tracert kertoo jokaisen koneen osoitteen, joka on matkalla sinun koneesi ja kohdekoneen välillä.

Jos tracert antaa tulokseksi ”Unable to resolve target system name”, jostain syystä ei saada yhteyttä paikalliseen nimipalveluun (joka siis muuttaa mikropc.net-tyyppiset osoitteet tcp/iposoitteiksi). Tällöin verkon palvelut eivät ole luotettavasti tavoitettavissa.

Joskus tracert ei mene perille asti, sillä senkin toiminta voidaan estää yrityksen sisäverkossa sisäverkon osoitteiden salaamiseksi. Tällöin kuitenkin löydetään reitti ainakin kohteen palomuuriin asti.

Tracert on hyvä työkalu, kun halutaan selvittää, missä kohdassa verkkoyhteys pätkäisee. Tällaisen listan avulla on jo helppo kertoa itsepintaiselle palveluntarjoajalle, ettei vika ainakaan ihan soittajankaan päässä ole