TAULU-TV:N OSTAJAN OPAS
MikroPC, 27.6.2011, 14:36Alennusmyynti? Näin tv:n ostajaa hämätään mainoksissa
Sopivan television valitseminen on hankalaa, koska valmistajalla on mitä erilaisempia malleja, joita mainostetaan toinen toistaan hienommalta kuulostavilta ominaisuuksillla. Mutta millä niistä on oikeasti väliä?
Television ostaminen on huomattavasti helpompaa, kun tuntee hieman tekniikkaa ja termejä. Näin ei maksa turhaan ylihintaisesta luksusmallista, jonka ominaisuuksia ei tarvitse – tai sitten löytää tarjousmalleista parhaiten omaan käyttöönsä sopivan.
Älä osta kontrastilukujen perusteella
Monissa mainoksissa kehuttu näytön ”dynaaminen kontrasti” on harhaanjohtava käsite eikä vastaa todellista käyttötilannetta. Dynaaminen kontrasti kertoo eron tummimman mustan ja kirkkaimman valkoisen välillä, kun television logiikka säätää itse taustavalon kirkkautta ruudussa näkyvän kuvan mukaan. Jos dynaamista kontrastia ei poista käytöstä, näkyy se kuvan kirkkauden ”pumppaamisena” – kirkkaus vaihtelee havaittavasti, ja monien mielestä jopa häiritsevästi.
Valmistajat kertovat dynaamisen kontrastisuhteen olevan miljoonaluokkaa. He siis vertaavat mustan ruudun tummuutta mahdollisimman pienellä taustavalolla ja valkoista ruutua täydellä kirkkaudella. Yksikään televisio ei pysty näyttämään molempia samanaikaisesti – eikä kukaan käytännössä katso joko pelkkää mustaa tai pelkkää valkoista ruutua.
Valmistajien ilmoittamiin dynaamisiin kontrastisuhteisiin ei voi luottaa, sillä ne eivät kerro mitään siitä, millainen kuvan kontrastisuhde on todellisessa käytössä. Ostopäätöstä ei pitäisikään koskaan tehdä ilmoitettujen kontrastilukujen perusteella.
Jos valmistaja ilmoittaa niin sanotun ansi-kontrastisuhteen, sitä voi pitää luotettavampana ja rehellisempänä kun dynaamista kontrastia. Ansi-kontrastisuhde mitataan siten, että ruudulla on puolet mustaa ja puolet valkoista shakkilautamaisena kuviona. Se kertoo siis siitä, mikä on samanaikaisesti näytettävän tummimman mustan ja kirkkaimman valkoisen kontrastisuhde.
Sekava soppa: Hertsit, millisekunnit ja kuvanopeudet
Valmistajat kehuvat televisioiden liiketoistoa nostamalla esiin suuria hertsilukuja ja pieniä vasteaikoja. Kumpikaan ei kerro totuutta liiketoiston sulavuudesta.
Vasteaikaa eli aikaa, joka kuluu kuvapisteen vaihtaessa väristä toiseen, voidaan mitata monella tavalla. Valmistajat ilmoittavat yleensä pienimmän arvon eivätkä todellista käyttötilannetta vastaavaa.
Mitä muuta taulutelevision ostajan pitäisi tietää? Lue lisää MikroPC:n numerosta 6-7/2011.
Numerossa myös
- pokkarikuvaajan kesävinkit
- vauhtia kesämokin mobiilinettiyhteyksiin
- olohuoneen mediapalvelimet
- paljon lisää vinkkejä, ohjeita ja testejä
Vasteaikaa ja paneelin nopeutta onkin helpompi arvioida silmämääräisesti kuin valmistajan teknisiä tietoja tuijottamalla. Parhaiten paneelin nopeus tulee ilmi nopealiikkeistä ohjelmaa kuten esimerkiksi urheilua katsoessa: jos jalkapallon perässä näyttää olevan sumea haamukuva, paneeli ei ennätä vaihtaa pikselin väriä tarpeeksi nopeasti.
Televisiolähetyksessä näytetään 50 puolikuvaa sekunnissa eli jokainen pikseli joutuu näyttämään uuden kuvan 25 kertaa sekunnissa. Elokuvissa taas käytetään 24 kuvan sekuntitaajuutta. Käytännössä riittäisi siis, että vasteaika on 40 millisekunnin luokkaa.
Kun kuva päivittyy 24–25 kertaa sekunnissa, moni katsoja kokee sen nykivänä. Tämän takia käytössä on erilaisia kuvanparannusmenetelmiä, joiden nimet ovat valmistajakohtaisia, kuten osittain myös toteutustavat. Valmistajat kutsuvat tekniikkaa esimerkiksi nimillä Motionflow, Clear Motion Rate, TruMotion tai Clear Motion.
Televisiot esimerkiksi näyttävät samaa kuvaa useampaan kertaan tai näyttävät joka toisen kuvan mustana. Päivityskertoja voi olla sekunnissa esimerkiksi 100 tai 240. Valmistajat kehuvatkin, kuinka monta kertaa sekunnissa kuvaa päivitetään tavalla tai toisella. Hertsilukema ei kuitenkaan kerro liiketoiston sulavuudesta.
Sulavin liike muodostuu, kun televisio näiden menetelmien sijaan interpoloi todellisten kuvien välissä näytettäviä ”välikuvia”, eli yrittää arvata, millainen seuraava kuva tulee olemaan ja luo uusia kuvia tämän perusteella. Tällöin kuvassa voi olla nähtävissä interpoloinnin mukanaan tuomia virheitä, kun television logiikka ei aina arvaa oikein.
Kuvataajuus on huomioitava myös elokuvakäytössä. Jos elokuvat halutaan katsoa sellaisina, millaisina elokuvan tekijä on ne tarkoittanut, kannattaa varmistaa, että televisiossa kuvan päivitystaajuus on 24:n monikerta (esimerkiksi 96 tai 120 Hz). Jos kuvataajuus on joku muu, kuva näyttää nykivän epätasaisesti. Esimerkiksi 60 kuvaa sekunnissa näyttävä televisio näyttää yhden filmiruudun kuvan 3 kertaa ja seuraavan 2 kertaa, jolloin elokuvan joka toinen ruutu on näytöllä puolet pidempään kuin aiempi.
Mitä muuta pitäisi tietää?
- Näin silmiäsi huijataan kaupassa
- Mitä eroa on Full hd:llä ja Hd readyllä?
- Onko plasmanäyttö parempi kuin lcd ja mitä ovat led- ja oled-näytöt?
- Mikä on sopiva ruudun koko?
- Toimivatko kolmiulotteiset näytöt?
- Mistä ominaisuudesta ei kannata maksaa ekstraa?
Lue yllä mainituista aiheista ja paljon muusta MikroPC:n numerosta 6-7/2011.
HINTAVERTAILUT
27.4.2012 10:36Maksatko puhepaketista? Perusliittymä tulee halvemmaksi - katso vaikka!
3G-TESTI
23.2.2012 12:00MikroPC:n 3g-nopeustestin koko mittausdata vapaasti ladattavissa
MikroPC julkaisee kaikki 3g-testinsä mittaustulokset Creative Commons -lisenssillä. »
PAKKASTESTI
26.1.2012 7:45IPhone 4S sammuu jo 10 asteen pakkasessa - MikroPC testasi kännykät pakkasessa
TEHOSYLIMIKROT
15.10.2010 10:49Ennätyksellinen Gulftown - testissä maailman tehokkaimmat sylimikrot
